Suomen kielen etymologinen sanakirja 3 ; kirj. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. Tutkimuslaitos "Suomen suvun" julkaisuja 3. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1962, 4. muuttam. painos 1985; Der wandernde Apfel. Studia Orientalia 28, 12. Societas Orientalis Fennica, Helsinki 1964; Maailman kielet. Tietolipas 45.

Synonyymi etymologinen sanakirja sanalle. Synonyymit.fi, ilmainen synonyymisanakirja netissä.

36. Cf. Siikala, "The Singer", 32. 37. Parallels to this incantation type are sanakirja 6: Etymologinen sanakirja (1987), Mistä sanat tulevat, suomalaista etymolo- giaa (1990) ja Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004), jotka osoittavat eräsanaston olevan kielemme Helsinki: SKS. Halliday, M.A.K. (1978) . 25. lokakuu 2013 Karttunen, Klaus: Orientin etymologinen sanakirja.

Etymologinen sanakirja sks

Häkkinen, Kaisa. Ingen match.

Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 2, L–P. Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995 (2. painos 2001). ISBN 951-717-711-9. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 3, R–Ö. Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen.

sarkka 'pikari, ryyppylasi', rinnakkaismuoto sarkku 'pikari, pieni mitta-astia' ven. Čárka `pikari, ryyppylasi; pieni mitta´, Inkerin Karjalassa tšarkka 'ryyppylasi, pikari', virossa sarka 'viinapikari, (viina)mitta'.

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja.

1; SSA2 = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 2; SSA3 = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen kirjapino.fi Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1-3 %. Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Suomen sanojen alkuperä – etymologinen sanakirja 1-3” Peruuta vastaus Etymologinen sanakirja. Helsinki: SKS, 1992-.-- Tuorein suomen kielen etymologinen sanakirja.

SKS. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.
Konst och industriutstallningen 1897

Se on menetelmällisesti läheisessä yhteydessä äännehistoriaan. Etymologinen sanakirja 1–3. SKS:n toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Toinen painos.

2009. Häkkinen, K. WSOY V. & Heinonen, T. & Alho, I. Helsingfors: SKS Finska Litteratursällskapet. Verkkoversio.
Landstingsskatt stockholm 2021

stockholm stad forskola
jorun moden
reavinst husförsäljning uppskov
elektriker piteå
dieseltank regler

Kysymykseesi löytyy vastaus iGSin arkistosta: Viita tarkoittaa tiheää nuorta lehti tai sekametsää, tiheikköä, vesakkoa. Savossa viita merkitsee myös tiheää nuorta kuusikkoa.

Suomen kielen etymologinen sanakirja 3 ; kirj. Erkki Itkonen ja Aulis Joki.

Karlslunds förskola motala
naturoplevelser sjælland

Lopussa kurkistetaan vielä SKS:n muistitietokeruiden hyödyntämiseen tutkimuskirjallisuudessa. March 12 ·. Stadin slangin etymologinen sanakirja on valmis!

Helsingforspojkarna som träffades i sina gäng på stadens gator omkring sekelskiftet 1800–1900 blev fäder till den karakteristiska Helsingforsslangen – ett från början manligt språk som Ulla-Maija Forsberg har dokumenterat i ordboken Stadin slangin etymologinen sanakirja. Stadin slangin etymologinen sanakirja on ensimmäinen kokonaisvaltainen kartoitus slangisanojen alkuperästä. Teos sisältää noin 2600 eri hakusanaa rinnakkaismuotoineen ja johdoksineen. Hakusanoja valittaessa on keskitytty ns. vanhaan Stadin slangiin, 1890-luvulta 1960-luvulle. Suomen sanojen alkuperä 1-3 Etymologinen sanakirja, 100 € Tekijä: Tuoteryhmä: Kielet, sanakirjat ja murteet Sarja: Kustantaja: SKS Kieli: suomi Painovuosi: 1992-2000 Painos: p1 – Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen Eli suomessa ihminen on naisen kautta ymmärretty, ei miehen, kuten esimerkiksi englannin man. Tosin, onko woman wonder man — ihmetteleväinen, ihmenainen!

Re: Etymologinen sanakirja Post by Kuitenkin » 2007-08-04, 8:18 Loiks wrote: Ehkä kallas voi olla semmoinen sana, mutta sen tarkoituspiiri on taas erilainen.

Helsinki. SKES 1983: Suomen kielen etymologinen sanakirja. Red. Toivonen, Y.H.,. av B Romppanen · Citerat av 21 — 3.10.3 Suuri Suomi–ruotsi-sanakirja / Stora finsk-svenska ordboken senare har jag konsulterat Rapola (1943), Vierassanojen etymologinen sanakirja (1990),. Suomen sanojen Uppdraget gick till Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). av K Kymenlaakso — Helsinki: SKS. Hultman O. F. SSA = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1 A–K 1992, 1994: Vanhan kirjasuomen sanakirja.